Mistä tässä blogissa on kyse?

Olin keväällä 2017 lääkärin määräämällä sairauslomalla kaksi ja puoli viikkoa. Tarvitsin etäisyyttä arkikuvioista ja lähdin kahden viikon ex-tempore -kaukomatkalle. Tässä blogissa jaan matkan aikana syntyneitä ajatuksiani elämästä uusien haasteiden edessä.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diagnosoitunut

Kuva
Katselen kadun varrella touhuavia ihmisiä. Kojumyyjiä, paljon vaatteita, koruja, monenlaista tilpehööriä. Katugrillejä, joista ohikulkevat ottavat mukaansa lounaan. Kerjäläisiä, muusikoita, raajarikkoja, valtava kirjo erilaisia ihmisiä. Nykypäivä on diagnoosien maalma. Jos riittävästi tutkitaan, löytyy jokaiselle omat diagnoosinsa. Fyysisten taudinmääritysten ohella lähes kaikelle normaalista käyttäytymisestä poikkeavalle toiminnalle löytyy oma diagnoosinsa. Nuoruudessani asiat olivat paljon yksinkertaisempia. Esimerkiksi ylivilkkaan nuoren käyttäytymisen takana katsottiin olevan huonon kotikasvatuksen, kurin puutteen tai vain yksinkertaisesti laiskuuden. ADHD:sta ei ollut tietoakaan. En kuitenkaan väitä, että asiat olivat paremmin, vain eri lailla. Sairastuin masennukseen toista vuotta sitten. Varsinainen diagnoosi tuli vasta paljon myöhemmin, kun en enää jaksanut kuvitella pärjääväni ilman apua. Jos joku olisi minulle ennustanut, että tulen sairastumaan masennukseen, en olisi kov...
Lue lisää

Kehä

Kuva
Yritin tänään päästä erään paikallisnähtävyyden luokse. Näin sen jo kaukaa ja osasin siksi hyvin suunnistaa sitä kohti. Lähemmäksi päästyäni pohdiskelin, mikä vastaan tulevista teistä johtaa perille. Kävelin ja kävelin, mutta en löytänyt perille. Vähän ajan kuluttua huomasin kiertäneeni kehää. Roomassa koin muutama vuosi sitten saman tunteen. Yleensä olen pitänyt suuntavaistoani aika hyvänä, mutta Rooman kaduilla tunsin suurta pettymystä ja turhautumista, kun oma sisäinen kompassinneulani ei ollutkaan yhtä kartan kanssa. Käveltyämme vaimon kanssa aika tovin palasimme samaan paikkaan, kuin mistä lähdimme. Sama toistui ainakin pariin kertaan. Hävetti. Molemmissa tapauksissa luotin omaan käsitykseeni, kokemukseeni ja luomaani mielikuvaan toimien niiden pohjalta. Niin yleensä teen ja luulen, että se on aika yleistä muidenkin kohdalla. Luomme mielikuvan asiasta ja sen perusteella teemme johtopäätöksiä ja valintoja. Se on rationaalinen tapa ja usein hyvin toimiva. Elämä o...
Lue lisää

Erilainen

Kuva
Täällä toisella puolen maailmaa katselen ohikulkevaa liikennettä. Ihmisten käyttäytymistä. Pohdin, millaista on  elämä täällä. Millaiseen maailmaan, millaiseen kulttuuriin ja perheeseen ihmiset syntyvät? Mikä on olennaista elämässä, millaisia arvoja ja elämänohjeita kasvava lapsi saa perheeltään ja ympäristöltään? Miten hänen sosiaalistumisensa tapahtuu? Vaikka tämä paikka on jossain mielessä myös kansojen sekamelska, koen olevani tässäkin joukossa erilainen. Ehkäpä jokainen kokee sitä jossain mielessä, niin täällä kuin missä tahansa. Olemmehan kaikki yksilöitä, ainutlaatuisia ja erilaisia. Väitetään, että se on suuri rikkaus, ja olen samaa mieltä, vaikkakin se on joskus myös melkoinen haaste. Itse olen kokenut pienestä pitäen olevani erilainen. En ole missään vaiheessa tuntenut kuuluvani joukkoon, mihinkään, koko sydämestäni. En ainakaan muista yhtään sellaista kokemusta. Toki mukavia yhteenkuuluvuuden hetkiä on satunnaisesti ollut. Useimmiten on kuitenkin ollut kyse jollakin ...
Lue lisää